tiistai 3. kesäkuuta 2014

polilla

Astun syömishäiröpolin ovista sisään ja käyn ilmottautumisen jälkeen odottamaan
Lopulta hoitaja tulee hakemaan 
Pelottaa, mutta kerron rehellisesti tilanteesta, jonka jälkeen fyysinen tarkastus
Saan pitkän katseen reisien tuoreisiin viiltoihin
Kun saan vaatteet päälle, kutsutaan lääkäri
hetken juteltuamme lääkäri sanoo sen pelottavan lauseen
"Mitä mieltä sä olisit nyt osastohoidosta? ihan ton psyykkisen voinnin takia"
Vastaan kieltävästi useaan kertaan
Lääkäri ei ole tyytyväinen, mutta luovuttaa lopulta
Sitten se kysyy hoitajalta, onko sillä aikoja tälle viikolle vielä
Saan akuuttiajan torstaille 
"Sulla on nyt tässä pari päivää aikaa näyttää, että sä pystyt syömään. 
Jos et pysty niin sitten pitää harkita vakavasti osastohoitoa. Me ollaan nyt niin huolissaan susta."

Ja mä lähden kotiin varmana siitä, etten mä pysty yksin mitään syömään
en yksinkertaisesti vain pysty
Se ei ole edes vaihtoehto mulle
Tiedän, kuulostaa tosi sairaalta omaankin korvaan
Mutten osaa tehdä muutosta

Mutten halua osastollekaan
En mä voi
Mulla on täällä lemmikki hoidossa
ja työt alkamassa
Ja syön kuitenkin muiden seurassa

Pelottaa että joudun pakkohoitoon torstaina
Mitä jos lääkäri keksii jonkun syyn millä mut voitaisiin väkisin osastolle?
Syömishäiriön takia ei voi koska olen normaalipainoinen
Mutta voiko se psyykkisen voinnin takia laittaa? Jos se kääntää tän itsetuhoiseksi käyttäytymiseksi
Pystynkö mä torstaina vakuuttamaan sen siitä että pärjään näin?

Pelotttaaaa

12 kommenttia:

  1. SUN ON PAKKO ALKAA SYÖMÄÄN! Ihan pakko. Ja vaikka oot normaalipainoinen niin SUN PITÄÄ SYÖDÄ. ihminen tarvii sitä ruokaa perkele. Ja jos et yksin pysty alkaa syömään ni lähetät viewtin niin et joku pakottaa. Aivan sama miten mut nyt oikeeeti tsemppiä, susta on kyllä siihen jos vaan päätät niin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiän tavallaan et mun on pakko syödä mut sittaas tuntuu etten tarvii ruokaa koska hyvin oon pärjänny tähänki asti. Taino tosin en oo ollut kokonaan syömättä kun oon välillä (viimeks tänään) syönyt jonkun muun seurassa. Mut kuitenkin, en osaa nyt kauheen järkevästi ehkä ajatella...

      Kiitos tsempeistä <3

      Poista
  2. Samaa sanon, jos et haluu/voi mennä sinne osastolle, sun on pakko alkaa syödä. Mä tiedän, että se ahdistaa, mutta, jos sä et voi itsestäs huolehtia, jonkun muun täytyy tehdä se, näin yksinkertaisesti sanottuna. Jos et vaan pärjää ite, nii mene osastolle, kyllä saat saikkua ja lemmikille löytyy toinen hoitaja, sun vointi on etusijalla nyt :)
    Ja kyllä se syöminen on vaihtoehto, valitettavasti ainoa vaihtoehto.

    Voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no tiedän ton mutten silti usko että mun pitäis syödä tai että tarvitsisin osastoa...

      Kiitos <3

      Poista
  3. Vaikka oon hokenu tänäänkin miljoona kertaa, et en haluais jankata kun en tiedä onko sillä muuta vaikutusta, ku et ärsytän suo. Mut nyt jankkaan silti vielä vähän, koska pyörit mun mielessä koko ajan muutenkin niin samalla mä sitte kirjotan sulle kun et miettisin kuitenkin yksinäni.

    Kun mä vaan toivon, et sä ottaisit sen avun vastaan ja menisit osastolle. Mikään noista syistä ei estä osastolle menoa. Lemmikille oikeasti löytyy joko toinen paikka tai sit joku käy siellä hoitamassa sitä. Työt nyt ei oo mikään syy ja tajuat sen itekkin.. näitä tilanteita varten on se sairasloma. Ja, jos oikea syy on se 'ettet oo tarpeeks huonossa kunnossa' niin se on kaikista huonoin syy! Sä oot ihan helvetin huonossa kunnossa. Se paino ei oikeasti merkkaa yhtään mitään. Ihmisiä kuolee syömishäiriöön normaalipainosena. Se, et sul on ollu suht ok olo fyysisesti, ei myöskään kerro mitään. Tottakai sun kroppa taistelee siitä normaaliudesta niin pitkään kun mahollista just pitämällä kynsin hampain kiinni jokaisesta grammasta ja niin. Kun sä et vaan voi jatkaa noin pitkään.

    Tietenkin mä toivon, et sun ei tarvis mennä osastolle. Mut jos sä et tosta saa parannettua niin sitten mä toivon, että sä joutusit sinne osastolle. Niinku Buttersinkin sano niin me kaverit ollaan oikeesti valmiita auttamaan niin paljon kun vaan tarviit. Ja varmasti on se paikka missä asut ja ehkä avohoitoa vois tiivistää lisäämällä niitä sh-polin käyntejä tms. Mutniin vaikka suo kuinka autettais niin ei se auta, jos pidät kiinni sairaista ajatuksista ja vaikka, kun syöt muiden kanssa niin ajattelet et sit et voi seuraavana päivänä syyä.

    En haluu oikeasti syyttää suo. Vaikka me molemmat tiietään, et se on vaan omasta päätöksestä kiinni niin joskus siihen vaan tarvii enemmän apua, et sen päätöksen pystyy tekeen. Sun on pakko myöntää, et täs on vaan kaks vaihtoehtoa 1. sä alat syömään _kunnolla ja tarpeeksi_ 2. sä menet osastolle. Ei oo mitään välimuotoja, vaikka kuinka haluisit. Ei vaan oo.

    Ja kuten _onneks_ sanoit, ettet sä haluu tohon kuolla niin mitä järkeä sit on laihduttaa? Sä joudut joka tapauksessa syömään, sitä enemmän sä joudut syömään mitä kauemmin jatkat.. että sun kroppa parantuu. Ja se on ihan helvetin vaikeeta. Oot sieltä kerran jo noussu, joten me kaikki tiietään että sä kyllä pystyt siihen. Ihan varmasti pystyt. Et sä halua tehdä sitä kaikkea työtä uudestaan minkä oot kerran jo tehny. Tiedät mitä on olla letkuissa ja haluta kuolla mielummin kuin syödä. Sä et voi haluta sinne takaisin! Koska sinne sä joudut noin. Ihan varmasti joudut. Et oo mikään erikoispoikkeustapaus, joka paranee syömishäiriöstä laihduttamalla. Sä tiedät tän kaiken niin hyvin. Jos sä tiedät myös sen, ettet pysty tekeen päätöstä parantumisesta avohoidossa niin sit meet osastolle. Oot ennenki saanu sieltä avun. Et menetä siinä yhtään mitään, jos menet sinne. Ja mä lupaan tulla käymään, jos haluat. ♥

    Anteeks tosi sekava kommentti, ajatus ei (edelleenkään) pysy yhtään kasassa ja oon sanonu samat asiat monta kertaa, joo tiedän. En mä vaan osaa olla hiljaa ja tekemättä mitään kun mulle yks tärkeimmistä ihmisistä voi noin huonosti. Muista sanoa, jos on ihan mitä vaan mitä voin tehdä.

    Rakastan suo ystävä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua kiitos romaanista <3 Pidempi kun mun postaus....:D

      Mutta niin... Mitä tähän nyt vastaan..Tä on niin sekavaa kun en tiedä mitä haluan. Enkä usko että mä tähän kuolisin. En osaa ajatella niin pitkälle. Enkä usko että keho pettäisi koska paino tosiaan ei tipu (aamupaino oli noussut tänäänkin eilisen aamupainosta...) vaan nousee vaan. Ja tuntuu että syöminen ei vaan toimi mulla. Että kaikki menee päin persettä jos alan syömään.

      Tavallaan haluan apua, mutta silti en halua ottaa sitä vastaan. Se pelottaa liikaa. Mutta no, tiedän ettei tä toimi pidemmällä aikavälillä...VITTU. Enkä halua selittää ihmisille miksi oon osastolla... Hyi.

      <3 samat sanat<3

      Poista
    2. Komppaan edellisiä koska mulla ei oo tähän mitään muuta sanottavaa. Ne on ne tasan kaks vaihtoehtoa; joko sun pitää alkaa syömään täällä tai osastolla. Oon tosi yllättyyt että sulla alkokin kaikki menemään yhtäkkiä näin huonosti. Hirveesti tsemppejä ja voimahaleja <3 Koita nyt kerätä voimia, ettei tarviis mennä osastolle!

      Ja lopeta viiltely! :( Jos et haluu ittelles samanlaista kroppaa kun mulla. Ei oo kauheen mukavaa elää tällasessa, sä et haluu tätä. Joten lopeta vielä kun voit. Ja jos et ite voi niin sitten otat sitä apua vastaan osastolta. Oon vaan niin samaa mieltä kun L. Tsemppiä <3

      Poista
    3. <3 no mäkin oon aika yllättynyt tästä että vointi on romahtanut näin nopeasti enkä edes tiedä miksi :/ ja must tuntuu etten pysty tähän tällä tavalla mutten haluais osastollekaan... mut kattoo mitä me huomenna sovitaan polilla kun tukihenkilökin päätti tulla mukaan kun ei tiedä ihan kaikkea...

      ja en mä halua että tästä tapa tulee! Enkä mä nyt oo yli viikkoon mitään tehnytkään :)

      Kiitos♥

      Poista
    4. Mäkin komppaan edellisiä! Kovasti voimia ja rohkeutta ♥

      Poista
  4. Sun on vaa pakko alkaa syömään jos sä et haluu osastolle. Toisaalt se ois kyl vaa sun parhaaks mut kylhän se avohoito on se mitä kantsii tavotella. Mä en haluu et jonki ajan pääst mä luen sun kuolinilmotuksen lehdestä. Sä oot mulle nii vitun tärkee <3 mut sä et parane laihduttamalla ja mä tiedän et sä pystyt viel nousee ylös tost ! Sul on paljon ihmisii sun tukena ja mä oon yks niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tähän oo kuolemassa!! En mä tiä mitä mä nyt haluun tai aion tehdä....

      <3

      Poista

Kiitos jo etukäteen kommentista, arvostan kaikkia sanoja:)♥
Kommentinvalvonta on käytössä joten voit sanoa jos et halua kommenttiasi julkaistavan:)
Vastaan kommentteihin pääasiassa omaan blogiini.