Pitäiskö mun tännekin jotain kirjoittaa. Oon vaannyt päivitellyt instagramia ja tä on vähän jäänyt.
Mutta niin. Mulle ei nyt kuulu mitään hirveän hyvää, aika paskaa näin suoraansanottuna. Masennus on syventynyt ja kokoajan on paha olla, ja se sitten purkautuu kun olen yksin hirveinä ahdistuskohtauksina. Eilenkin päädyin psyk. Päivystykseen kun joku oli soittanut ambulanssin. Pääsin kotiin onneksi.
Mulle on useaan kertaan nyt puhuttu osastosta ja eilen polilla mua vöhän jo uhkailtiin, mutta mä en aio mennä. Siitä ei oo mun voinnille mitään apua että istun siellä neljän seinän sisällö miettimässä kaikkea ja syömässä bentsoja säännöllisesti.
Mä en nyt vaan tiedä mitä tälle tilanteelle voi kukaan tehdä mitään. Miten kukaan mua voi auttaa sen enempää kun on nyt auttanut jo? Mä saan kaiken mahdollisen avun ja silti voin näin helvetin huonosti.
Ja kun mä en oikeastaa enää enempää apua halua kun en halua että kukaan estää mua tekemästä itselleni mitää jos niin haluan. Tyhmää ehkä joo, mutta tätä se masennus teettää.
Niin, ei kai mulla muuta. Ensi viikon olen sukulaisilla ja sen jälkeen onkin ihan harmaata. 11. Päivään asti olen nyt luvannut olevani hengissä enkä yhtään tiedä mitä se jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos jo etukäteen kommentista, arvostan kaikkia sanoja:)♥
Kommentinvalvonta on käytössä joten voit sanoa jos et halua kommenttiasi julkaistavan:)
Vastaan kommentteihin pääasiassa omaan blogiini.