unelmat vaihtuu toisiin, valuen vuosiin vihaisiin, lähtisin mut se vaan ei mee enää niin

Väsyttää mutten halua mennä nukkumaan. En jaksa mennä pesemään meikkejä. Enkä vain pysty vaihtamaan vaatteita, en pysty. Pelkään että sekoan siitä ahdistuksesta, en vain yksinkertaisesti kestä tätä kehoa. En oo tänään taas paljoa muuta tehnykään kun syönyt. Ja ei ole kyse nälästä, koska ei mulla ole nälkä, ähky vaan koko ajan. Mutta siti syön. Ja vihaan itseäni koko ajan vain enemmän ja enemmän. Tuntuu ihan naurettavalta pelätä huomista lämpimän ruuan tekoa niin helvetisti kun kerran syön muutenkin niin vitusti. Mutta se pelottaa silti. Mutta pakko siihen nyt on pystyä. Ja pitäis pystya noudattamaan tota ateriasuunnitelmaa. On vaan niin helppo ajatella että huomenna, huomenna alan noudattamaan sitä. Ja kun kyse ei oikeastaan edes ole siitä että siinä on paljon ruokaa. Ja siis jos edes aamu-, väli- ja iltapalan yrittäis syödä. En tiedä mikä siinä on. Mutta pitäis vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja edes yrittää tosissaan. En mä siihen kuole. En tiedä miten huomenna käy kun tehdään sitä lämmintä ruokaa, mutta pitäis vaan yrittää olla kompensoimatta ja syödä muut ateriat normaalisti. Ja oli muuten yllättävän vaikeaa kirjottaa paperille mitä haluan syödä ja mitä pitää ostaa kaupasta. Ei oo oikeastaan ollut ongelma ostaa kaupasta ruokaa ennen mutta kun nyt tiesin että sitä pitää varmasti syödä niin se muuttuikin 10 kertaa vaikeammaksi. Mutta selvisin, tukihenkilön kanssa. Vaikka oonkin sanonut että käyn mieluummin yksin kaupassa. Mutta se riippuu ihan tilanteesta. Mutta pitää vaan toivoa että huominen menee sitten hyvin ja ilman mitään hirveää ahdistusta :) tehdän siis ihan perus kanakastiketta. 

On parina edellisenä iltana/yötä mennyt nukahtaminen kolmeen saakka ja pelottaa että siinä käy taas niin. En vittu jaksa. Ja nyt ei voi nukkua kahteentoista kun pitää herätä ysiltä terapiaan. Nukahdan sinne pystyyn, tulee varmaan mielenkiintosta. Vituttaa ihan oikeasti tä nukkuminen. Ei jaksais yhtään. Mutta pakko. Eilen yritin jopa nukkua päikkärit kn väsytti vaan ihan hirveästi. No, makasin yli kaks tuntia enkä saanut nukahdettua. Tai olin jonkun aikaa jossain puolihorroksessa mutten nukahtanut oikeasti. Mutta kaipa se hieman piristi. 

Ja pitäis saada terapiahakemus kiikutettua kelaan mutta mun tulostin on päättänyt olla toimimatta. Ois vähän pakko saada se ulos että se ehditään käsittelemään kesäkuun aikana kun heinäkun kela on kiinni. Olis tosi kiva kun terapia loppuis kesken sen takia, tai tulis tauko. En nyt tiä mitä vittua teen tolle mutta joku ratkasu pitäis keksiä. Ja oon täyttänyt sen nyt 3 kertaa ja nyt yritän saada sen pysymään täytettynä koska en jaksa vittu kertaakaan enää täyttää sitä vaikkei siihen nyt hirveän kauaa menekään. Ärsyttävää puuhaa vaan.

..Koskakohan ajattelin nousta tästä pesulle? En varmaan ikinä. En oikeasti tiedä mitä tapahtuu kun menen sänkyyn ja pakostakin tunnen oman kehoni paremmin. Hyi saatana. MiksMiksiMiksiMiksi mä söin?????? Joka helvetin ilta mä kysyn iteltäni saman kysymyksen.

Nomutta lopetan nyt kirjottamisen ja yritän saada itseni pesulle ja yöpaidan päälle ja sänkyyn. Hyvää yötä <3