torstai 6. kesäkuuta 2013

Pitkästä aikaa

Nonni nyt tän pitäis olla salanen. Harmittaa että tä meni taas tähän. No ei voi mitään. Ja pahoittelen vielä tätä sotkua joka tästä nyt tuli.

Siis nyt tarkemmin kerrottuna viime tiistaina piti tehä ihan kanasalaattia tukihenkilön kanssa, mutta sitten siihen tulikin 2 muuta ohjaajaa ja ne sano vaan että pidetään samalla tällanen pieni palaveri joka piti edellisenä torstaina pitää. Ne alotti sanomalla että ne on nyt tosi huolissaan mun tilanteesta ja tukihenkilö oli soittanut polille ja saanut aikaistettua verkostopalaveria tähän tiistaihin. En oikein ollut kärryillä ennenkun yks niistä sanoi että "sulla on sellanen julkinen blogi" tukihenkilö oli löytänyt tän kuulemma ihan sattumalta ja sitten kun se sitä lueskeli pidempään niin se tajus että se olen mä. Ja se oli alkuvuodesta eli siis ennen tänne muuttoa jo kai. Sen lisäks yks toinen ohjaaja on on lukenu tätä. Ja nyt ne vasta kolmen kuukauden päästä päättää kertoa? Arvaa oliko kiva tunne tietää että taas sun blogi on luettu kokonaan läpi ja oot jääny kiinni valehtelusta. Ne on koko ajan halunnu testata että millon pystyn puhumaan niille rehellisesti mutta nyt ne ei kuulemma enään kato vierestä tätä mun touhua.
 Ne uhkalili mua sillon tiistaina jo ja torstaina sama meno jatkui. "Me ei katota vierestä kun sä kuihdutat ittes pois" "Täällä me ei anneta sun kuolla nälkään" 
Ne alko jo uhkailemaan ambulanssillakin että jos en suostu yhteistyöhön niin ne vaikka tilaa viikottain tänne ambulanssin niin kauan että ne joku kerta ottaa mut mukaan... Ja mulla ei oo mitään hajua mitä teen. Vaihtoehtoina periaatteessa on osasto tai kampus. Okei kampukselle en vitussa oo menossa jonkun tytön kanssa kahdestaan asumaan samaan kämppään. Mutta en halua osastollekaan, todellakaan. Vittu. En mä niin huonosti syö että mun tarvii osastolle mennä.

Joo ton kirjotin aiemmin. Mulla nyt oli tiistaina se verkosto eikä siel mitään ihmeellistä ollu, sovittiin että aletaan tekemään tukihenkilön kanssa yhdessä ruokaa pari-kolme kertaa viikossa. Mutta nyt tuli muutos että teenkin pari kertaa yhen toisen ohjaajan kanssa ketä oli siellä palaverissakin ja harvemmin tukihenkilön kanssa, johtuen tukihenkilön toistä jotka menee miten sattuu (se on siis lastenkodissa töissä)
 Käytiin tänään siellä kampuksella ohjaajan kanssa mutta ei tullu sellasta oloa että sinne haluisin.
Olin tänään myös sillä rav.terapeutilla ja sain nyt ateriasuunnitelman, pohjana oli se sama mikä oli käytössä osastolla joskus kauan sitten (toi on siis sen osaston rav.terapeutti) mutta nyt vähän muokattiin kun sanoin etten todellakaan pysty syömään sitä kaikkea. Toikin tuntuu nyt ihan mahdottomalta mut se ei suostunu tekemään pienempää... No pitää yrittää. Onneks se anto vielä uuden ajan. Heinäkuun alkuun. Se ois halunnu antaa aiemmin jo muttei sillä ollut aikoja. Vähän ihmettelin sitä, mutta kai sekin oli sit huolissaan tai jotakin. Ja toi terapeutti on sellanen et sen luo ei todellakaan halua mennä sanomaan että menee huonosti vaan haluisin siellä vaan kertoa että menee paremmin ja hyvin. No, ehkä ens kerralla voinkin sanoa että menee hyvin! ;)

Mutta kyllä siitä käynnistä oli jo jotain hyötyä. Juteltiin esim. siitä että mun turvotus johtuu siitä etten saa proteiineja ja muutenkin pitäis saada ni menin sit myöhemmin kauppaan ja ostin proteiinijuoman ja -patukoita ja -jugurtteja. :D sit pitäis vaan syödä. Ja sit ostin banaaneja ja tuoreita mansikoita ja tein smoothieta ja joinkin sitä jo, nam! Ja sit ostin myös halvalla irttareita!!!!  

Ärsyttää jo itteäänkin kirjottaa vaan syömisistä, ehkä voisin jostain muustakin kirjottaa. Muttei oo oikeen mitään.

Oon O:lle puhunut nyt tosi paljon just syömisistä. En tiä mikä mul nyt tuli ku yhtäkkii aloin puhumaan tosi palljon sille. Mutta kaipa se on vaan hyvä merkki :) Sit se vaan sano yks kerta et "Jos nyt parannut tost ni mä maksan sul rannekkeen lintsil;)" en sitä tiä mitä se paraneminen oikeen tarkottaa. Mut jos se nyt haluu mulle maksaa rannekkeen lintsille niin en mä sitä estä. Pitää sit senki takii yrittää enemmän ;)

Terapeutti soitti mulle eilen ja siirsi mun tän päivän terapian huomiselle 18.30. Outoo mennä perjantaina tohon aikaan terapiaan... On silläki hauska perjantai-ilta.

Kiva kun kaikki kyselee koko ajan että mitä teen juhannuksena ja hävettää sanoa että ei oo mitään suunnitelmia. Tai että meenkö täällä pidettäville festareille, vittu ainakin 5 eri henkilöä on kysynyt noista sioista. Ihanki joku haluis mun kaa tehä ikinä mitään.

Ja vittu mä en jaksa näit iltoja mitä nykysin on, en jaksa sitä saatanan ahdistusta ja itkemistä ja jumppaamista ja huoneen päästä päähän ravaamista. Miksei ataraxit voi auttaa mitään ku niitä viimein sain?  . Ja sekää ei syömistä helpota että pelkään sitä ahdistusta joka siitä viimeistään illalla tulee.

Mutta voin sanoa että tänään oon kyllä syöny ihan riittävästi. Ja päässä ei liiku muutakun "miks mä söin miks mä söin miks mä söin vitun läski en syö enää ikinä vitun läski miks mä söin hyi vittu oon läski" huomenna punnitus enkä kehtaa ottaa vaateita pois hyivittu.

4 kommenttia:

  1. Voi sinua :( <3 Et ole missään nimessä läski, vaan pieni ja kuihdut koko ajan tuolla menolla. En halua menettää sua. Koita jaksaa ja yritä syödä ateriasuunnitelman mukaan! Et sinä liho <3

    Mitä mieltä rt oli osastovaihtoehdosta?

    -V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä yritän! <3

      No ei me itseasiassa edes puhuttu siitä tai en sit ottanu sitä esille kun ei sekään. Mutta jos se ois pitänyt sitä tarpeellisena niin se ols varmasti sanonut :)

      Poista
  2. Tsemppiä! (Niin kulunut sana mutten osaa nyt muutakaan sanoo...)

    Ataraxeista sen verran, että muhun ne ei paljoo vaikuttanu. Ihan kun ois karkkeja napsinu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos<3

      Joo ei vaikuta muhunkaan... vois kyl ku menee hermo tähän et nukahtaminen menee sinne kahteen-kolmeen riippumatta siitä mihin aikaan herään aamulla. En vaa oikee tiä mikä vittu siihe sit auttais.

      Poista

Kiitos jo etukäteen kommentista, arvostan kaikkia sanoja:)♥
Kommentinvalvonta on käytössä joten voit sanoa jos et halua kommenttiasi julkaistavan:)
Vastaan kommentteihin pääasiassa omaan blogiini.