Lupa syödä - otteita kirjan ravitsemusosiosta vol 2

Nyt oon saanut luettua sen ekan osion eli ensimmäiset 270 sivua kokonaan ja vihdoin sain aikaseksi tulla kirjoittamaan niitä asioita tänne blogin puolelle. Nyt oon lukemassa sitä toista osiota ensin läpi ja sitten koiten myös noudattaa niitä vaiheita  mitä pitäisi petrata ;)
Tässä postauksessa käsittelen rasvaa ja muistutan että nä pätkät ei ole koko luku, vaan osa koska en ala kaikkea tänne kirjoittamaan kun esimerkiksi rasvasta lukee 7 sivua.
Olen ottanut tekstit lähes suoraan kirjasta joten en ole itse niitä muotoillut niinkuin tein enemmän ensimmäisessä osassa.

Ensimmäinen osa löytyy täältä

Rasvasta

Rasvasta on tullut latautunein ja kohutuin ravintoaine luultavasti siksi, että monen mielestä meidän pitäisi syödä sitä mahdollisimman vähän. Rasvan syömistä on lisäksi alettu pitämään terveyden vastakohtana. Jopa sellaiset henkilöt, joiden pitäisi tietää paremmin, väittävät rasvaa vaaralliseksi ruoka-aineeksi.

Rasvaan liittyy paljon ja monenlaisia myyttejä -mutta useimmat ovat vain myyttejä.
Ehkä yleisin rasvaan liittyvä myytti juontuu käsityksestä, että "Ihminen on sitä mitä hän syö" eli jos syön rasvaa, minusta tulee läski. Se on virheellinen käsitys. Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt todistamaan väitteen paikkaansapitävyyttä. Sitä vastoin jotkin tahot haluavat hyvin voimakkaasti saada meidät uskomaan näin. Tällaisia tahoja ovat lääketeollisuus, "rasvattomien" elintarvikkeiden tuottajat ja viikkolehdet, jotka usein ovat teollisuuden asialla. Kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt todistamaan, että ihmisestä tulisi ylipainoinen rasvaa syömällä, yhtä vähän kuin kukaan on pystynyt osoittamaan, että rasvatonta ruokavaliota noudattamalla ihminen laihtuu ja onnistuu sen jälkeen pitämään painonsa alhaalla - ilman fyysisiä tai psyykkisiä sivuvaikutuksia. Ylipainoinen ihminen syö rasvan ohella todistettavasti melkoisen määrän muutakin. Niinpä asiaa ei voi kuitata yksinkertaisesti sanomalla, että rasva aiheuttaa ylipainoa.


Rasva - ravintoaine

Ravinnon rasva muuttuu ruoansulatuksen ansiosta elimistölle käyttökelpoiseeen muotoon, ja sillä on elimistössä useita eri tehtäviä. Elimistöön kertynyt rasva toimii ihonalaisessa rasvakudoksessa energiaravintona. Rasvakudoksella on tärkeä asema, sillä se auttaa pitämään yllä tasaista ruumiinlämpöä. Ihonalaisrasvassa muodostuu myös estrogeenia. Rasva toimii lisäksi eriste- ja suojakerroksena esimerkiksi sydämen, munuaisten, kohdun ja ruoansulatuselinten ympärillä. Solukalvotkin koostuvat 40-prosenttisesti rasvasta ja kun niitä on elimistössämme satoja miljoonia, tarvitaan niissäkin melkoinen määrä rasvaa.
Ravinnon sisältämä rasva toimii sekä rasvaliukoisten vitamiinien lähteenä että kuljetusaineena, ja kun ruoasta puuttuu rasva, elimistön on vaikea käyttää hyväkseen ravaliukoisia vitamiineja. Monet makuaineetkin ovat rasvaliukoisia, ja sen takia on tapana sanoa että rasva antaa makua. Esimerkiksi tavallinen voi sisältää noin 470 erilaista makuainetta. Lisäksi rasva lisää kylläisyyden tunnetta, joten toinen rasvan tärkeistä tehtävistä on se, että siitä saa energiaa tarvitsematta syödä niin paljon ruokaa. Vähärasvainen ruoka ei edes anna kovin pitäkestoista kylläisyyttä vaan täyttää vain tilapäisesti. Se johtuu ensisijaisesti siitä, ettei keho saa täydennystä kaikkiin raaka-aineisiinsa, jolloin kaikkia prosesseja ei voida suorittaa. Eihän naulaakaan voi lyödä jos vasara puuttuu...
Rasvalla on vielä useita muitakin tehtäviä mutta mainitsen lopuksi vielä sen merkityksen keskushermostossa. Ajattele, miltä tavallinen sähköjohto näyttää - se on nimittäin loistoesimerkki siitä,  miten tekniikka on jäljitellyt luontoa. Johtoa ympäröivän valkoisen muovisuojuksen sisällä on vielä kaksi muovisuojusta, joiden kummankin sisällä on nippu kuparilankaa, ja muovikerrokset eristävät jännitteiset kuparilangat. Jos eriste katoaa, tapahtuu oikosulku. Aavistat jo varmaan, mihin tähtään. Ihminen on muotoillut sähköjohdot esikuvanaan aivojen hermosäikeet. Jokainen aivojen noin sadasta miljoonasta hermosolusta on eristetty samalla tavoin kuin sähköjohto, mutta meillä eristysmateriaali koostuu - aivan oikein: rasvasta.
  Rasvalla on monia eri tehtviä joten kehon ei ole syytä päästää sitä suoraan rasvasoluihin antamatta sen tehä työtään. - antaahan se proteiinien ja hiilihydraattienkin hoitaa oman työnsä.

Liian vähän rasvaa - mitä tapahtuu?

Kun emme saa ravinnosta riittävästi rasvaa, elimistö ei pysty muodostamaan hermosäikeiden ympärille suojaavaa vaippaa ja joudumme "aivosulkuun" eli ajattelu hidastuu ja meidän on vaikea tehdä loogisia päätelmiä ja ajatella abstraktisti. Lyhyesti sanottuna tunnemme itsemme tyhmäksi ymmärtämättä useinkaan syytä siihen. Kun ihminen on jatkuvassa oikosulkutilassa, eloonjäämismekanismi kytkeytyy päälle ja ajatukset muuttuvat pakonomaisiksi. On huomattavasti yksinkertaisempaa ja vähemmän rasittavaa noudattaa joko tai -ajattelua, sen sijaan että tekisi loogisia päätelmiä. Ehkä se on keino säästää aivojen energiaa; kun aivoihin tulee vain vähän energiaa, ei niistä voi tulla uloskaan kovin luovia ajatuksia, ja taloudellisinta näyttää olevan ajaa vain yhtä ja samaa rataa, mistä seuraa että ihminen vatvoo kaiken aikaa samoja ajatuksia.
Toinen yhtä kouriintuntuva seuraus liian niukasta rasvansaannista on lähimuistin heikkeneminen. Jos tunnet itsesi ennenaikaisesti dementoituneeksi. saat ehkä tästä selityksen asialle, jos mietit oman rasvansaantisi niukkuutta.
Kun elimistötlä puuttuu rasva, syntyy erilaisia puutostiloja aivan samoin kuin muiden ravintoaineiden kohdalla. Rasvanpuutoksesta ei puhuta siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei uskota olevan olemassa.

Tavallisia rasvanpuutoksen oireita:

• pakonomainen käyttäytyminen
• heikentynyt ajattelukyky
• huoo lähimuisti
• silmien valonarkuus/huono pimeänäkö, silmien kirvely
• kuiva ja lohkeileva iho, kutina
• näppyjä reisissä ja käsivarsissa
• hilse
• hiustenlähtö
• heikosti toimivat makusilmut
• lisääntynyt infektioherkkyys
• heikentyneet refleksit
• verenvuotojen pitkittyminen
• haavojen huono paraneminen
• proteiininpuutoksesta johtuva vatdan turpoaminen

Jos tunnistit muutamankin oireen omaksesi, mietit ehkä, onko puutos niin vakava että sinun itää tehdä asialle jotain. Kyllä, sinun täytyy tehdä puutoksille jotain.

Paljonko rasvaa ihminen tarvitsee?

Kun rasvanpuutoksen oireita lähdetään korjaamaan, herää kysymys, kuinka paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä. (Tämän kirjan sivulla 322 on lueteltu määrät pituuden mukaan mutten niitä tähän ala kirjoittamaaan). Koska ihmisen energiantarve perustuu painokiloen määrään, voidaan elimistön päivittäinen rasvantarve laskea ottaen huomioon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat ravitsemussuositukset, joiden mukaan rasvan osuuden energian kokonaissaannista tulisi olla 30 prosenttia. Käytännössä suositusta vastaa yksi gramma painokiloa kohti. HUOM! tässä puhutaan normaalipainoisen ihmisen tarpeesta!

Torstaina oli joku kansainvälinen keittiö koulussa, uskalsin maistaa 4 eri ruokaa vähäsen :) 

kouluruokaa perjantaina ;) 

Puuroa perjantaina. Söin kyllä myöhemmin vielä toisen iltapalan kaverilla :D

Piti kirjoittaa useammasta aiheesta mutta päätin etten kirjoitakaan nyt kuin rasvasta kun siitäkin sitä tekstiä tuli paljon.. Mutta kirjoitan kyllä varmaan lisää jos jotakin kiinnostaa :) tai kirjoitan varmaan vaikkei kiinnostaisikaan:D ne lukee ketkä haluaa.