kuulumisia

Miten mulla menee?

Mä en oikein osaa sanoa. Tänään oli muutto ja on ollut tekemistä riittävästi. Olen ekaa kertaa kotona yön kuuteen viikkoon. Olo on siihen nähden ihan hyvä (alkoholi voi vaikuttaa). 

Mä annoin tänään luvan heittää mun ylimääräset lääkkeet pois, niitä lähtikin varmaan 600 kappaletta. Joko en oo syönyt tai sit on jäänyt yli kun lääkitys on nyt niin monin osin erilainen. 300mg pitkävaikutteista ketipinoria (=seroquel prolong) oli 200kpl koska hain kesken osastojakson ennenkun pitää hakea 400mg enkä sen jälkeen viitsi vanhaa 300mg reseptiä hakea. Sit lensi mirtazapinit ja levozinit koska en syö niitä enää. Jäi vaan lamictalit mitkä ei auta mihinkään. Niin ja opamoxit. Ja olin niin järkevä että pyysin lääkäriä poistamaan levozin reseptin etten hae sadan pakettia niitä ja vedä viinan kanssa.

Eli lääkeyliannostusta en ole vetämässä. Mutta olen ollut typerä ja hankkinut välineen jolla saa hengen pois jos niin haluaa. Ja mä en osaa luopua siitä vaikka ehdottomasti pitäisi. Tosin mä tilaisin vaan seuraavan tilalle.

Mä en tiedä hevon helvettiäkään mitä kotona olemisesta tulee mutta tolle osastolle en ole ikinä vapaaehtoisesti menossa. Uloskirjaus ensi tiistaina ja käyn siellä 3 kertaa ja sitten en enää jalallanikaan astu sinne paskapaikkaan.

Nyt on hassu tilanne. Terapia loppuu perjantaina ja tukikämppä jäi eikä ole enää virallista tukihenkilöä kun 21 tuli täyteen. En ole ikinä eläissäni ollut näin yksin. Kai tähän tottuu.