Sekalainen postaus eilisestä ja tästä päivästä

 

                                                  

                                                           

Biisejä mitä kirjoittaessa soi ;)

Ja anteeksi, blogger ei tykkää musta ja videot on missä sattuu ja yks ei suostu pienenemään.

Noh, miten nyt alottaisin tän postauksen. Vähän tai paljonkin hävettää toi eilinen ahdistuksen keskeltä kirjoitettu postaus. Ei pitäisi ehkä aina kirjoittaa niinä hetkinä. Tai voin ehkä kirjoittaa jos se oloa helpottaa mutta ei sitä ole pakko julkaista... En halua tästä blogista enää samanlaista mitä se oli joskus kun vointi oli huonompi. Mutta kai mä sen julkiseksi jätän. Voin sitten joskus myöhemmin nähdä konkreettisesti miten olen parantunut ja oppinut reagoimaan paremmin ;) Huonoja hetkiä/päiviä tulee, se on väistämätöntä. Mutta se on eri asia miten siihen reagoi. Mä edelleen teen tyhmästi ja toimin juuri niin kuin luulen ahdistuksen helpottavan, eli jos syöminen ahdistaa niin en syö, eikä se ole se oikea keino. Mutta ehkä mä opin vielä olemaan välittämättä niistä ajatuksista ja tunteista ja pidän pään kylmänä enkä mene mukaan siihen syömishäiriömaailmaan hetkeksikään. Tai se kai on se tavoite :) Mutta virheistä oppii, eikö?

Mä olen kyllä tänään jo syönyt ihan "normaalisti" (=mulle normaalisti). Ehkä eilinen ajatusten tuulettaminen auttoi. Ainakaan en jäänyt märehtimään siinä ahdistuksessa ja syömishäiriössä.
Menin nimittäin J:n ja yhden toisen tytön (joka asui lastenkodissa samaan aikaan ja oli mun huonekaverikin puolisen vuotta kun tulin. Se asuu kauempana nykyään ja tuli käymään täällä pitkästä aikaa, siksi lähdinkin) kanssa "yhdille"... Joo ne yhdet tiedetään :D Ja ei tosiaan ollut tarkoitus alunperin edes mennä ollenkaan...  No lopputulos oli että olin kotona neljältä ja ihan eri baarista mihin alunperin lähdin. Ja otettuna vähän enemmän kuin ne yhdet...
-Tän osion pointti oli varmaan se, että joskus aiemmin en ois todellakaan lähtenyt tonne kun syöminen ja keho ahdisti ja näin! Tai muutenkaan...Mutta nyt lähdin ja oli ihan kivaa :) Ja nyt en kyllä todellaan ole menossa yhtään mihinkään baariin vähään aikaan!

No, sitten tänään pirteenä ysiltä ylös neljän tunnin yöunien jälkeen! Piti hakea tukihenkilön kanssa lääkkeet aamupäivällä (jee vihdoin hain kolmesatasia seroqueleja! Kohta vaihtuu (; ) ja sitten menin lastenkotiin moikkaamaan A:ta. Muistin vihdoin ottaa mun rummikub-pelin mukaan! (ei siinä mennytkään kun vuosi...) Tulee osastoajat mieleen siitä pelistä, pelattiin sitä tosi paljon.:D Mulla on ollut toi montamonta vuotta mutta osastolla opin vasta pelaamaan ja jäin koukkuun! Ihan paras.

Ehkä lopetan mun höpötyksen tähän. Mutta niin, eilinen oli vain huono hetki :) Nyt ei enään ahdista samalla tavalla